sunnuntai 18. lokakuuta 2009

Ansalle nolla agilitykilpailusta

Lauantaina oli ohjelmassa agilityä RimA-hallilla. Tarjolla oli kolme mukavaa rataa, joista kaksi ensimmäistä oli Rauno Virran käsialaa (hyppis+agi) ja viimeinen (agi) oli Seppo Savikon suunnittelema. Liikkeellä oli Ansan lisäksi pirset Luigi ja samojedi Keiju (eli Keksa kuten ohjaajakin radalla muutamaan otteeseen koiraansa käskytti) :-D

Tulossaldo oli meillä aika samanlainen kuin Mikkelissä. Ekalta radalta 5+vähän yliaikaa, toiselta radalta 0, ja vikalta HYL (väärä rata tällä kertaa).

Ekalla radalla kämmi tapahtui heti alussa. Ensin kaksi hyppyä melko suoraan ja sen jälkeen putki, joista piti mennä jälkimmäiseen päähän, ja molemmat päät olivat ekan esteen takaa kuitenkin tarjolla. En tiedä jännitinkö itse ko. kohdan vientiä jotenkin vai mitä siinä tapahtui, mutta sähläystä sen verran, että Ansa kielsi putkelta ja hukkasin sen hetkeksi selän taakse. Luulin että se kävi jo kurkkaamassa putken väärää päätä, mutta tämän jälkeen vaativa rata mentiin puhtaasti maaliin ja ihan kivalla temmolla, yllätys oli aika suuri kun kuulin että radalta tuli vaan 5 vp (luulin että hyllytettiin, en ollut varma että kerkesikö Ansa sinne putken väärään päähän), aikaa tuossa alun sähläyksessä turhaantui kyllä ihan liikaa ja meille taisi tulla lopulta jotain 7 sekuntia yliaikaa.. Meille vaikeat kohdat menivät kyllä tällä radalla ihan nappiin (mm. leikkasin takaa renkaalla :O, meinasi pieni paniikki iskeä kesken radan kun tajusin, että hemmetti, olen täysin väärällä puolella kuin miten suunnittelin tämän kohdan, ja jouduin vähän pakosti yrittämään takaaleikkausta). Ja onneksi Ansa sitten irtosi :D

Toinen rata oli sitten agirata. Vaikutti tosi mukavalta. Ja meni myös mukavasti. Mutta olisin voinut juosta itse paljon kovempaa ja vedättää Ansaa enemmän, enkä varmistella. Näiden omien himmailujen vuoksi sijoitus oli aika huono (15), mutta nolla mikä nolla. Tyytyväinen pitää olla. Ja noin suuressa maksiluokassa (52 osallistujaa) en todellakaan voi unelmoidakaan kärkipään sijoituksista Ansan kokoisen koiran kanssa.

Viimeinen rata oli myös tosi kiva, mutta alussa sählättiin niin, että Ansa pamahti puomille kun olisi pitänyt mennä putkeen =) Sepä oli sitten siinä, eli keskeytin radan. Tiedän omien fiilisteni lässähtävän täysin epäonnistumiseni myötä ja varsinkin näin radan alussa koen parhaimmaksi poistua radalta, enkä lähde väen vängällä tekemään sitä loppuun, ettei paketti leviä täysin käsiin. Näin jää parempi fiilis sekä itselle että koiralle. :)

Kiitokset matkaseuralaisille mukavasta seurasta :-) Seuraavaksi kisaillaankin sitten kotikisoissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti