Viikon treeneistä

Tiistaina oltiin taas agilitytreeneissä. Tällä kertaa oli Helenan koulutusvuoro.

Tehtiin muutamaa radanpätkää, jotka sisälsivät jos jonkinlaista kommervenkkiä hankaline keppikulmineen, välistävetoineen ja takaaleikkauksineen. Mun ja Ansan treeni meni tosi hyvin. Ainoa pieni miinus on se, että Ansa hyppää todella pitkälle (tai eihän se oikeastaan miinus ole, pitää olla tyytyväinen kun noin pienellä maksikoiralla on niin hyvä hyppytekniikka, eikä maksihypyt tee ollenkaan tiukkaa), ja näihin laajoihin kaarroksiin uppoaa tietenkin kisoissa kallisarvoisia sekunnin sadasosia ;) Hinkattiin sitten yhtä kohtaa ja pikkuhiljaa oikealla omalla sijoittumisella ja erittäin napakalla "tästästäs"-käskytyksellä Ansa alkoi kääntyä jo esteen päällä paremmin ja tehdä tiukempia kurveja. Toisella radalla Helena sai ottaa Ansan ohjakset, sillä olen joskus heittänyt ilmaan ajatuksen, että Helena saa kokeilla sitä joskus kisoissa. Nyt kun sellainen mahdollisuus olisi esim. Mikkelissä 4.10, niin sitä suuremmalla syyllä tehtiin tällainen ohjaajanvaihdos. Erittäin hyvin yhteistyö sujui parivaljakolta, ei voinut kuin katsella ihastuksesta mykkänä! Mikkelissä siis 3 starttia, ja luultavasti ainakin yksi niistä Hellulle. Mä en kyllä silloin voi mennä radanreunalle seurailemaan menoa, sen verran Ansa on mun perään.

Ai niin, joudutaan ilmeisesti vaihtamaan nyt ryhmää ensi kevääseen asti. :-(Mulla loppuu nyt syyslukukaudella yksi luento klo 18 Helsingissä, joten en sitten mitenkään kerkeä tiistaisin reenaamaan. No, uusi ryhmä on jo katsottuna ja se on Astan ja Ramin perjantain ryhmä.

Tänään sitten MEJÄ-treenit Pyhtäällä. Tähtäimessä on kokeet viikon päästä Kouvolassa Vekaranjärvellä. Päivi on jälleen Ansan ohjaksissa, sillä minä tuomaroin ko. kokeessa. Tänään tehtiin tuore täyspitkä VOI-jälki kaatosateessa erittäin hirvirikkaaseen maastoon. Yhteistyö oli mukavan hiljaista (koiralle ei sanottu mitään koko jäljen aikana, ei edes alkumakauksella). Katkos ekalla kulmalla pienellä rengastuksella, toinen kulma erittäin tarkasti jälkeä pitkin, kolmannella pieni taustan tarkistus. Makauksista merkkasi kaikki, ja merkkasi niin hyvin, että mun mielestä pysähdys olisi saanut olla lyhyempi, sillä etenevyys kärsii jos koira jää aterioimaan makaukselle liian pitkäksi aikaa. Lopussa huomasi, että Ansa vähän väsähti, viimeinen osuus mentiin aaltoillen jäljen molemmin puolin. Pitäisi siis treenata enemmän pidemmillä jäljillä. Mieluusti ihan reilun mittaisilla, jotta se normaali voi-jälki ei sitten tuntuisi niin pitkältä ja into säilyisi loppuun asti.