Ansalle nolla agilitykilpailusta

Lauantaina oli ohjelmassa agilityä RimA-hallilla. Tarjolla oli kolme mukavaa rataa, joista kaksi ensimmäistä oli Rauno Virran käsialaa (hyppis+agi) ja viimeinen (agi) oli Seppo Savikon suunnittelema. Liikkeellä oli Ansan lisäksi pirset Luigi ja samojedi Keiju (eli Keksa kuten ohjaajakin radalla muutamaan otteeseen koiraansa käskytti) :-D

Tulossaldo oli meillä aika samanlainen kuin Mikkelissä. Ekalta radalta 5+vähän yliaikaa, toiselta radalta 0, ja vikalta HYL (väärä rata tällä kertaa).

Ekalla radalla kämmi tapahtui heti alussa. Ensin kaksi hyppyä melko suoraan ja sen jälkeen putki, joista piti mennä jälkimmäiseen päähän, ja molemmat päät olivat ekan esteen takaa kuitenkin tarjolla. En tiedä jännitinkö itse ko. kohdan vientiä jotenkin vai mitä siinä tapahtui, mutta sähläystä sen verran, että Ansa kielsi putkelta ja hukkasin sen hetkeksi selän taakse. Luulin että se kävi jo kurkkaamassa putken väärää päätä, mutta tämän jälkeen vaativa rata mentiin puhtaasti maaliin ja ihan kivalla temmolla, yllätys oli aika suuri kun kuulin että radalta tuli vaan 5 vp (luulin että hyllytettiin, en ollut varma että kerkesikö Ansa sinne putken väärään päähän), aikaa tuossa alun sähläyksessä turhaantui kyllä ihan liikaa ja meille taisi tulla lopulta jotain 7 sekuntia yliaikaa.. Meille vaikeat kohdat menivät kyllä tällä radalla ihan nappiin (mm. leikkasin takaa renkaalla :O, meinasi pieni paniikki iskeä kesken radan kun tajusin, että hemmetti, olen täysin väärällä puolella kuin miten suunnittelin tämän kohdan, ja jouduin vähän pakosti yrittämään takaaleikkausta). Ja onneksi Ansa sitten irtosi :D

Toinen rata oli sitten agirata. Vaikutti tosi mukavalta. Ja meni myös mukavasti. Mutta olisin voinut juosta itse paljon kovempaa ja vedättää Ansaa enemmän, enkä varmistella. Näiden omien himmailujen vuoksi sijoitus oli aika huono (15), mutta nolla mikä nolla. Tyytyväinen pitää olla. Ja noin suuressa maksiluokassa (52 osallistujaa) en todellakaan voi unelmoidakaan kärkipään sijoituksista Ansan kokoisen koiran kanssa.

Viimeinen rata oli myös tosi kiva, mutta alussa sählättiin niin, että Ansa pamahti puomille kun olisi pitänyt mennä putkeen =) Sepä oli sitten siinä, eli keskeytin radan. Tiedän omien fiilisteni lässähtävän täysin epäonnistumiseni myötä ja varsinkin näin radan alussa koen parhaimmaksi poistua radalta, enkä lähde väen vängällä tekemään sitä loppuun, ettei paketti leviä täysin käsiin. Näin jää parempi fiilis sekä itselle että koiralle. :)

Kiitokset matkaseuralaisille mukavasta seurasta :-) Seuraavaksi kisaillaankin sitten kotikisoissa.

Ensimmäinen nousunolla kakkosista!! :-)

Eilinen oli sellainen päivä, ettei koiraharrastuksessa ihan äkkiseltään muistu samanlaista päivää mieleen. Aamuyöstä heräilin tuon tuosta ja ajattelin "ei herranjumala, ulkona sataa vettä kaatamalla, tuulee ja myrskyää ja meidän pitäisi muutaman tunnin kuluttua lähteä Mikkeliin ULKOKISOIHIN". Kello herätti ennen kuutta ja ennen seitsemää Helena tuli Tykin kanssa noutamaan meitä. Kun oltiin saatu sullottua koko tavara-arsenaali sadevaatteineen, tuoleineen, vaihtovaatteineen, eväineen jne. autoon, alkoi matka kohti Mikkeliä. Edelleen, vettä tuli kaatamalla ja pelotti ajella hirvien takia. Perille saavuttiin kuitenkin suunnitelmien mukaisesti yhdeksäksi. Tykin ensimmäinen rata alkoi 9.30. Vettä tuli edelleen kaatamalla ja koko kenttä oli mutavelliä. Onneksi me oltiin varustauduttu hyvin.

Ensimmäisenä siis jännitettiin maxi1-luokassa kilpailevan karjakoira Tykin ratoja. Eka rata Tykiltä oli oikein mukavaa katsottavaa :-) Toisessa ja kolmannessa alkoi vähän rimat sitten lennellä, vaikka paikoitellen oli jälleen mukavaa menoa. Kaikki osat kun loksahtavat tältä parivaljakolta kohdalleen, niin auta armias millaisia tuloksia sieltä tuleekaan :-)

Mun ja Ansan ensimmäinen rata alkoi vasta iltapäivällä klo 16 aikaa. Aamulla ruokin Ansan kisapaikalla ja tehtiin pieniä lenkkejä lämmön ylläpitämiseksi. Noin puolen päivän aikaan sadekin onneksi taukosi ja saatiin nauttia auringonpaisteesta. Vasta sitten illan viimeisen radan aikana taivas jälleen repesi.

Ansan eka rata oli tosi kiva. Itselläni oli kiva fiilis ja rata tuntui heti "omalta". Käännöksissä olen kuitenkin vielä auttamattomasti myöhässä ja niissä saataisiin myös nipistettyä vauhdista sekunteja pois, jos ne olisivat tiukempia. Kaikki meni kuitenkin kohdalleen, Ansa irtosi ja minä osasin kerrankin ohjata :-D Joten plakkariin tuli ensimmäinen nolla! Sitten alkoi kova jännittäminen, riitääkö meidän pikku-pököpään vauhti nousunollaan asti, mukana oli ihan sairaan nopeita bortsuja. Mutta liika vauhti tuottaa joskus herpaantumisia. Itse olin sitä mieltä, että tavoitteet olivat jo ylittyneet reilusti nollan myötä, mutta kyllä se jäisi kaivelemaan, jos se ei olisi nousunolla. Ja olihan se, voi sitä helpotuksen määrää, kun tuloksia kuulutettiin :-) Siellä meidän Ansun nimi koreili bortsu- ja belgivoittoisen kärjen tuntumassa :) Jee!

Toinen rata oli myös Wüthrichin käsialaa, tällä kertaa hyppis. Oltiin nollassa kiinni viimeiseen suoraan asti, jolloin otin kiellon putkelta :/ Olisi pitänyt ohjata pidemmälle! Ansa yritti tässä vaiheessa aloittaa mun rauhoittelun -> nenä maahan (yliaikaa tuli tästä muutama s.). Sain sen tsempattua takaisin ja loppurata mentiin hienosti puhtaasti maaliin. Toinen nolla oli niiiiiin lähellä, mutta kuitenkin niin kaukana. Tästä radasta jäi todella hyvä mieli :-)

Viimeisellä radalla tuomariksi vaihtui Lahikainen. Rata oli jälleen kiva. Päätin jo etukäteen, että jos alun vienti epäonnistuu niin, että Ansa hyppää renkaan kehikon välistä, niin kokeilen niin kauan, että se menee renkaan läpi ja sitten tulen radalta pois. Näin tehtiin :-) Itselläni ei enää motivaatio klo 19 aikoihin illalla ollut paras mahdollinen, joten päätin radan onnistuneeseen suoritukseen :-).

Kaiken kaikkiaan kisoista jäi tosi mukava mieli, vaikka päivä venyikin todella pitkäksi. Kotkalaisille sateli upeita tuloksia, mm. Mariannelle ja Lurulle kaksi nollavoittoa medi1-luokasta ja menolippu kakkosiin, onnea!! :)