maanantai, 5. lokakuuta 2009

Ensimmäinen nousunolla kakkosista!! :-)

Eilinen oli sellainen päivä, ettei koiraharrastuksessa ihan äkkiseltään muistu samanlaista päivää mieleen. Aamuyöstä heräilin tuon tuosta ja ajattelin "ei herranjumala, ulkona sataa vettä kaatamalla, tuulee ja myrskyää ja meidän pitäisi muutaman tunnin kuluttua lähteä Mikkeliin ULKOKISOIHIN". Kello herätti ennen kuutta ja ennen seitsemää Helena tuli Tykin kanssa noutamaan meitä. Kun oltiin saatu sullottua koko tavara-arsenaali sadevaatteineen, tuoleineen, vaihtovaatteineen, eväineen jne. autoon, alkoi matka kohti Mikkeliä. Edelleen, vettä tuli kaatamalla ja pelotti ajella hirvien takia. Perille saavuttiin kuitenkin suunnitelmien mukaisesti yhdeksäksi. Tykin ensimmäinen rata alkoi 9.30. Vettä tuli edelleen kaatamalla ja koko kenttä oli mutavelliä. Onneksi me oltiin varustauduttu hyvin.

Ensimmäisenä siis jännitettiin maxi1-luokassa kilpailevan karjakoira Tykin ratoja. Eka rata Tykiltä oli oikein mukavaa katsottavaa :-) Toisessa ja kolmannessa alkoi vähän rimat sitten lennellä, vaikka paikoitellen oli jälleen mukavaa menoa. Kaikki osat kun loksahtavat tältä parivaljakolta kohdalleen, niin auta armias millaisia tuloksia sieltä tuleekaan :-)

Mun ja Ansan ensimmäinen rata alkoi vasta iltapäivällä klo 16 aikaa. Aamulla ruokin Ansan kisapaikalla ja tehtiin pieniä lenkkejä lämmön ylläpitämiseksi. Noin puolen päivän aikaan sadekin onneksi taukosi ja saatiin nauttia auringonpaisteesta. Vasta sitten illan viimeisen radan aikana taivas jälleen repesi.

Ansan eka rata oli tosi kiva. Itselläni oli kiva fiilis ja rata tuntui heti "omalta". Käännöksissä olen kuitenkin vielä auttamattomasti myöhässä ja niissä saataisiin myös nipistettyä vauhdista sekunteja pois, jos ne olisivat tiukempia. Kaikki meni kuitenkin kohdalleen, Ansa irtosi ja minä osasin kerrankin ohjata :-D Joten plakkariin tuli ensimmäinen nolla! Sitten alkoi kova jännittäminen, riitääkö meidän pikku-pököpään vauhti nousunollaan asti, mukana oli ihan sairaan nopeita bortsuja. Mutta liika vauhti tuottaa joskus herpaantumisia. Itse olin sitä mieltä, että tavoitteet olivat jo ylittyneet reilusti nollan myötä, mutta kyllä se jäisi kaivelemaan, jos se ei olisi nousunolla. Ja olihan se, voi sitä helpotuksen määrää, kun tuloksia kuulutettiin :-) Siellä meidän Ansun nimi koreili bortsu- ja belgivoittoisen kärjen tuntumassa :) Jee!

Toinen rata oli myös Wüthrichin käsialaa, tällä kertaa hyppis. Oltiin nollassa kiinni viimeiseen suoraan asti, jolloin otin kiellon putkelta :/ Olisi pitänyt ohjata pidemmälle! Ansa yritti tässä vaiheessa aloittaa mun rauhoittelun -> nenä maahan (yliaikaa tuli tästä muutama s.). Sain sen tsempattua takaisin ja loppurata mentiin hienosti puhtaasti maaliin. Toinen nolla oli niiiiiin lähellä, mutta kuitenkin niin kaukana. Tästä radasta jäi todella hyvä mieli :-)

Viimeisellä radalla tuomariksi vaihtui Lahikainen. Rata oli jälleen kiva. Päätin jo etukäteen, että jos alun vienti epäonnistuu niin, että Ansa hyppää renkaan kehikon välistä, niin kokeilen niin kauan, että se menee renkaan läpi ja sitten tulen radalta pois. Näin tehtiin :-) Itselläni ei enää motivaatio klo 19 aikoihin illalla ollut paras mahdollinen, joten päätin radan onnistuneeseen suoritukseen :-).

Kaiken kaikkiaan kisoista jäi tosi mukava mieli, vaikka päivä venyikin todella pitkäksi. Kotkalaisille sateli upeita tuloksia, mm. Mariannelle ja Lurulle kaksi nollavoittoa medi1-luokasta ja menolippu kakkosiin, onnea!! :)

0 kommenttia:

Lähetä kommentti